Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun keskiaikaista rakennuskivien hankintaa ja mahdollista alku... more Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun keskiaikaista rakennuskivien hankintaa ja mahdollista alkuperää vertailemalla rakennuskiviä ja luonnon kalliopaljastumia keskenään. Kirjallisia lähteitä keskiaikaisesta kiviainesten otosta Turussa ei ole säilynyt. Keskiajan louhintatyötavoista ei myöskään ole jäänyt selviä jälkiä luontoon tai myöhempi toiminta on tuhonnut tai peittänyt jäljet. Vertailussa tärkeänä aputyökaluna käytettiin silmämääräisen tarkastelun tueksi kivien pXRF-alkuaineanalyysejä. Kannettavan XRF-laitteen käyttöä kivien analysoinnissa ja vertailussa testattiin hyvin tuloksin tapaustutkimuksella Kreivilän kivinavetan rakennuskivillä ja Liikkiövuoren louhoksen kivillä. Kivinavetan kivet olivat peräisin Liikkiövuoren louhoksesta. Rakennuskiviaineisto (163 havaintoa ja pXRF-analyysiä) kerättiin Aboa Vetus & Ars Nova -museon hyvin säilyneiden keskiaikaisten kellareiden seinien alaosien suurista rakennuskivistä. Kalliopaljastumien tutkimus (89 havaintoa ja pXRF-analyysiä) suorit...
This article aims to study the history of goats (Capra hircus) in Finland using a multisource app... more This article aims to study the history of goats (Capra hircus) in Finland using a multisource approach combining zooarchaeological data with evidence from written sources, the Silver Tax Record of 1571, and statistical data from the year 1900. We present an overview of an abundance of goat bones in zooarchaeological sites dating from the Middle Iron Age to the Post-Medieval period. Furthermore, we use Zooarchaeology by Mass Spectrometry (ZooMS) to study the presence of goats in material where it has not been identified by morphological methods. Where the zooarchaeological material and written sources overlap, the results support each other. The meaning of goats in the animal husbandry system in Finland has varied temporally and spatially, and their numbers were in decline by the year 1900. Their diminishing role in 20th-century Finland and their reputation of being the ‘poor man’s cow’ is likely the reason why they have not attracted much research interest. However, according to our...
Artikkelissa esitellään ja arvioidaan eri menetelmien hyödyllisyyttä historiallisen ajan kylätont... more Artikkelissa esitellään ja arvioidaan eri menetelmien hyödyllisyyttä historiallisen ajan kylätonttien tutkimuksessa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa ”Turun keskiaikaiset kylät osana kaupungistumisen historiaa” testattiin kaukokartoitusta, droonikuvausta, kasvillisuusinventointia ja maatutkausta. Kaukokartoituksessa parhaan tuloksen saa käyttämällä useita erilaisia aineistoja rinnakkain, koska ne täydentävät toistensa maaston muotoon ja väri-informaation liittyviä puutteita. Kaukokartoituksen tavoin droonikuvaus paljastaa etenkin tontin isompia piirteitä ja suhdetta ympäristöön. Kasvillisuusinventointi sopii kylätonttien paikantamiseen sekä maankäytön historian tarkasteluun. Maatutkaus puolestaan toimii hyvin, jos kyseessä on hiekkapohjainen, nurmi- tai puistoalueen peittämä kylätontti. Tutkassa näkyvät uudemmat rakenteet voidaan osin sulkea pois historiallisen kartta- aineiston ja aluetta koskevien valvontaraporttien avulla. Kylätonttien inventoinnissa, koekaivauksissa ja kaivauksissa on havaittu, että stratigrafia vaihtelee esimerkiksi autioitumisajankohdan vuoksi, mutta Turun seudun tonteilla on myös yhdistäviä tekijöitä, kuten sijainti hiekka- tai moreenimäkien reunoilla tai päällä. Sekä autioitumisajankohdalla että maaperällä on vaikutusta kohteen kaivausmetodiikan valintaan.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun keskiaikaista rakennuskivien hankintaa ja mahdollista alku... more Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun keskiaikaista rakennuskivien hankintaa ja mahdollista alkuperää vertailemalla rakennuskiviä ja luonnon kalliopaljastumia keskenään. Kirjallisia lähteitä keskiaikaisesta kiviainesten otosta Turussa ei ole säilynyt. Keskiajan louhintatyötavoista ei myöskään ole jäänyt selviä jälkiä luontoon tai myöhempi toiminta on tuhonnut tai peittänyt jäljet. Vertailussa tärkeänä aputyökaluna käytettiin silmämääräisen tarkastelun tueksi kivien pXRF-alkuaineanalyysejä. Kannettavan XRF-laitteen käyttöä kivien analysoinnissa ja vertailussa testattiin hyvin tuloksin tapaustutkimuksella Kreivilän kivinavetan rakennuskivillä ja Liikkiövuoren louhoksen kivillä. Kivinavetan kivet olivat peräisin Liikkiövuoren louhoksesta. Rakennuskiviaineisto (163 havaintoa ja pXRF-analyysiä) kerättiin Aboa Vetus & Ars Nova -museon hyvin säilyneiden keskiaikaisten kellareiden seinien alaosien suurista rakennuskivistä. Kalliopaljastumien tutkimus (89 havaintoa ja pXRF-analyysiä) suorit...
This article aims to study the history of goats (Capra hircus) in Finland using a multisource app... more This article aims to study the history of goats (Capra hircus) in Finland using a multisource approach combining zooarchaeological data with evidence from written sources, the Silver Tax Record of 1571, and statistical data from the year 1900. We present an overview of an abundance of goat bones in zooarchaeological sites dating from the Middle Iron Age to the Post-Medieval period. Furthermore, we use Zooarchaeology by Mass Spectrometry (ZooMS) to study the presence of goats in material where it has not been identified by morphological methods. Where the zooarchaeological material and written sources overlap, the results support each other. The meaning of goats in the animal husbandry system in Finland has varied temporally and spatially, and their numbers were in decline by the year 1900. Their diminishing role in 20th-century Finland and their reputation of being the ‘poor man’s cow’ is likely the reason why they have not attracted much research interest. However, according to our...
Artikkelissa esitellään ja arvioidaan eri menetelmien hyödyllisyyttä historiallisen ajan kylätont... more Artikkelissa esitellään ja arvioidaan eri menetelmien hyödyllisyyttä historiallisen ajan kylätonttien tutkimuksessa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa ”Turun keskiaikaiset kylät osana kaupungistumisen historiaa” testattiin kaukokartoitusta, droonikuvausta, kasvillisuusinventointia ja maatutkausta. Kaukokartoituksessa parhaan tuloksen saa käyttämällä useita erilaisia aineistoja rinnakkain, koska ne täydentävät toistensa maaston muotoon ja väri-informaation liittyviä puutteita. Kaukokartoituksen tavoin droonikuvaus paljastaa etenkin tontin isompia piirteitä ja suhdetta ympäristöön. Kasvillisuusinventointi sopii kylätonttien paikantamiseen sekä maankäytön historian tarkasteluun. Maatutkaus puolestaan toimii hyvin, jos kyseessä on hiekkapohjainen, nurmi- tai puistoalueen peittämä kylätontti. Tutkassa näkyvät uudemmat rakenteet voidaan osin sulkea pois historiallisen kartta- aineiston ja aluetta koskevien valvontaraporttien avulla. Kylätonttien inventoinnissa, koekaivauksissa ja kaivauksissa on havaittu, että stratigrafia vaihtelee esimerkiksi autioitumisajankohdan vuoksi, mutta Turun seudun tonteilla on myös yhdistäviä tekijöitä, kuten sijainti hiekka- tai moreenimäkien reunoilla tai päällä. Sekä autioitumisajankohdalla että maaperällä on vaikutusta kohteen kaivausmetodiikan valintaan.
Uploads
Papers by Jussi Kinnunen